Pankkialan IT-strategia 2030 – Maksimoi digitaalisten investointiesi tuotto

Eurooppalainen pankkiekosysteemi on täynnä vastakohtia. Markkinoita hallitsee noin 20 suurta finanssilaitosta ja toisaalta maisemaa pirstoo 200–300 pientä ja keskisuurta pankkia. Tämä pirstaleisuus, yhdistettynä rakenteellisiin eroihin ja sääntelyyn, on johtanut siihen, että eurooppalaiset pankit ovat suorituskyvyssään jääneet yhdysvaltalaisia kilpailijoitaan jälkeen jo pitkään. 

Huolimatta nykyisistä, mahdollisesti lyhytaikaisista, taloudellisen suorituskyvyn parannuksista, eurooppalaisten pankkien on puututtava perustavanlaatuisiin ongelmiin. Modernisoinnin tarpeesta vallitsee laaja yksimielisyys Euroopan keskuspankkia myöten: ydinpankkijärjestelmiä on virtaviivaistettava. 

Nämä ydinjärjestelmät eivät ole sisäsyntyisesti vajavaisia. Monet rahoituslaitokset kuitenkin pitävät niiden korkeita käyttökustannuksia ja joustamattomuutta innovaation esteinä. Se, mitä alalla usein kuvataan ‘inertiaksi’ eli jähmeydeksi, johtuu varovaisesta asenteesta muuttaa olemassa olevia liiketoimintamalleja. Yleinen taloudellinen epävarmuus vahvistaa tätä asennetta. 

Teknologian kehityksen kiihtyvässä vauhdissa ei kuitenkaan auta jäädä tuleen makaamaan. Muutosten vaikutus pankkialaan ei ole vain välitön vaan myös käänteentekevä. Tässä muutama keskeinen painopistealue, joita kannattaa puntaroida, kun pankkisi IT-strategia muotoillaan vuodelle 2030: 

1. Tekoäly muuttaa kaiken – melkein

Ensinnäkin, tekoäly ei muuta pankkitoimintaa sinänsä. Pankit jatkavat talletusten, tilien, lainojen ja muiden palveluiden tarjoamista laajalla skaalalla – kuten ovat tehneet satojen vuosien ajan. Tekoäly kuitenkin muuttaa peruuttamattomasti pankkien toimintaa aina holvista konttoriin ja verkkopankista asiakastiskille. 

Digitaalisen transformaation ydin on ymmärtää hallussasi olevaa dataa. Pilvi on mahdollistaja – ei siksi, että se olisi ylivertainen, vaan koska se tarjoaa pääsyn uusimpiin tekoälyteknologioihin. 

Yksi tekoälyn eduista on, että se tasoittaa pelikenttää: erilaiset yritykset ovat pitkälti samassa pisteessä. Merkittävien läpimurtojen vuoksi mikään organisaatio ei ole kuin 6–12 kuukautta kilpailijoitaan edellä. Lisäksi tekoälyn kehityksen vauhtia ei kukaan ennalta pysty arvaamaan.

Siinä missä pilvijätit investoivat miljardeja tekoälyyn, pankkien miljoonien eurojen investoinnit ovat pieniä. Valmistautuminen kuitenkin kannattaa. Innovaatioita ei todennäköisesti synny pankkien tai perinteisten IT-palveluntarjoajien toimesta. Esimerkiksi Kyndrylillä on kapasiteettia tuottaa innovaatioita, mutta niiden löytäminen saattaa osoittautua haastavaksi, kun yhteistyötä tehdään pienempien toimijoiden kanssa. Tässä Samlinkilla on ainutlaatuinen etulyöntiasema. 

Tekoälyyn perustuvien viestintätyökalujen kuten Microsoft Copilotin tai Google Duetin myötä osa viestinnästä voidaan standardoida ja optimoida. Tekoälypohjaiset kielimallit voivat sujuvoittaa viestintää ja tehdä siitä selkeämpää ja tarkempaa.  

Tekoäly on merkittävä tulonlähde IT-teollisuudelle. Pankeissa herää kysymys: kuinka tekoäly voi vastaavasti vaikuttaa niiden tulovirtaan? Nykyiset käyttötapaukset keskittyvät pääasiassa tuloksen parantamiseen tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämisen kautta.  Kiinnostus tutkia myös uudenlaisia tulonmuodostusmahdollisuuksia on kuitenkin selvästi kasvussa.  

Loppujen lopuksi kustannusten optimoinnilla on rajansa, kun taas liikevaihdon kasvun potentiaali on lähes rajaton. 

2. ESG on kaikkialla

Globaali investointipääoma on noin 100 biljoonaa dollaria, josta BlackRock hallinnoi noin kahdeksaa biljoonaa. BlackRockin toimitusjohtaja Larry Fink on todennut: “Ilmastopolitiikat liittyvät voittoihin, eivät yhteiskunnalliseen valveutumiseen.” Poliittisista vivahteista riippumatta ESG (ympäristö, sosiaaliset tekijät ja hallinto) on asettumassa pankkien voitontavoittelussa keskeiseksi erottavaksi tekijäksi 2020-luvun jälkipuoliskolla. 

EU:n sääntely suosii vihreää rahoitusta. Perinteiset rahoitusmallit koskien öljynporauksen tai turvemaan kehittämisen kaltaisia projekteja, ovat muuttumassa pankkien kannalta varsin kalliiksi ja monimutkaisiksi. Sääntelyvaatimukset edellyttävät merkittäviä tasevarauksia ei-vihreiden aloitteiden rahoittamiseksi. 

Euroopan keskuspankki (EKP) pyrkii ohjaamaan rahalaitoksia kohti yksinomaan vihreitä investointeja. Tämä suuntaus voi saada vauhtia maailmanlaajuisesti riippuen politiikan suunnista Amerikassa ja Aasiassa. Vuoteen 2025 mennessä tiukka ESG-raportointi tulee kokonaisuudessaan voimaan ja muuttaa rahoitusmaisemaa merkittävästi. 

ESG-prosessin merkitys tulee ottaa huomioon, kun luodaan IT-strategia vuodelle 2030. 

3. Tulevaisuudenkestäviä IT-ratkaisuja

Uusiin toimintaympäristöihin sopeutuminen ei ole koskaan ollut tärkeämpää pankkialalla. Pitkän tähtäimen suunnittelua voi perustella kolmelta kantilta. 

Ensinnäkin teknologian kehitys etenee ennennäkemättömällä vauhdilla. Pysyäkseen kilpailukykyisinä pankkien on mukauduttava uusiin teknologioihin ja rakennettava infrastruktuuri pilveen. Digitaalinen transformaatio pitää sisällään teknologista sopeutumista edistävien toimintatapojen määrittelyn, turvallisuusjärjestelmät ei-toivottujen seurausten välttämiseksi ja uusien järjestelmien integroimisen vanhoihin järjestelmiin liiketoiminnan jatkuvuutta vaarantamatta. 

Toiseksi sääntelymuutokset, kuten rahoitusalan digitaalisia riskejä hallitsemaan pyrkivä EU-asetus DORA, pakottavat pankit tarkastelemaan toimintaansa uusin silmin. DORA tuo mukanaan joukon tietoturvaan ja prosesseihin liittyviä parannuksia. Sen perusajatus on, että pankkien on oltava avoimempia ja läpinäkyvämpiä sekä sisäisesti että suhteessa ulkoisiin sidosryhmiin. Tämä poikkeaa alan perinteisistä sulkeutuneista käytännöistä. 

Kolmanneksi kilpailu osaajista kovenee, varsinkin tekoälyn ja koneoppimisen osalta. Maailmassa on noin 30 miljoonaa ohjelmistokehittäjää, joista vain 100 000–200 000 on tekoälyn ja koneoppimisen asiantuntijoita. 

Pankit kilpailevat omistautuneista tekoälytiimeistä ja -käytänteistä ja luovat siten tarjonnan ylittävän osaajakysynnän. Tässä skenaariossa olemassa olevien tiimien kouluttaminen ja uusien osaajien houkutteleminen ovat kriittisiä menestystekijöitä. Ja kuten tiedämme, uusien sukupolvien odotukset organisaatiokulttuurista ovat muuttumassa, mikä lisää vielä yhden haasteen osaajien houkutteluun. 

Uusi horisontti

Viimeisen vuoden aikana Samlink on käynyt läpi merkittäviä muutoksia. Havaitsimme, että pankkisektorin vuosikymmenen mittainen into tehdä isoja järjestelmämuutoksia yhdessä rysäyksessä on suurelta osin ollut hedelmätöntä. Suosimamme ‘progressiivisen modernisoinnin’ lähestymistapa saa yhä enemmän kaikupohjaa alalla, sillä sen ansiosta digitaalinen transformaatio on hallittu ja suoraviivainen. 

Menestyksen kaava on yksinkertainen: kokoa taitava tiimi ja taklaa saavutettavissa olevia tavoitteita, jotta voit varmistua siitä, että muutos pysyy hallinnassa. Tämä strategia on avointa ja innovatiivista kulttuuria edistävä. Tästä syystä pankit kääntyvät puoleemme. Kyndrylin tytäryhtiönä Samlink pystyy laajentamaan palvelutarjontaansa oman portfolionsa ulkopuolelle. 

Tekoälyn ja ESG:n muutosvoimia pankkialalla heijastaa myös meitä ohjaava toimintatapa ”Kyndryl Way”. Siinä manifestoituvat arvomme, joihin kuuluvat luottamus, ymmärrys moninaisia näkökulmia kohtaan ja sekä läpinäkyvyys. Periaatteet ovat linjassa modernin pankkitoiminnan etiikan kanssa, ja niihin nojaamme matkalla kohti yhteistä menestystä.  

Sovittamalla toiminnalliset muutokset tehokkuuden ja kasvun tavoitteisiin, pankit voivat suunnistaa digitaaliajan monimutkaisissa tilanteissa menestyksellä. Horisontissa kajastaa tiekartta kestävään ja vastuulliseen liiketoimintaan. 

On selvää, että tällaiset menestyksekkäät strategiat ovat nopeasti tulossa pankkialan de facto -ratkaisuiksi. Painopiste ei ole ainoastaan uusien teknologioiden käyttöönotossa, vaan myös ketterässä ja asiakaskeskeisessä kulttuurissa, joka pystyy vastaamaan kehittyvään pankkialan maisemaan. 

Arto Sorvoja
Vice President & Senior Partner

Lue myös:IT pitää pankin pystyssä tai kaataa sen, sanoo Arto Sorvoja blogissa