Uhkien ennakointi on signaalien muuttamista toiminnaksi

Nykypäivän pankkiympäristössä kyberuhat eivät ole enää yksittäisiä tapahtumia, vaan jatkuvia ja kehittyviä kampanjoita. Finanssialan toimijoille haaste ei ole datan puute, vaan se, miten tunnistaa olennaiset asiat ja toimia ajoissa.

Uhkatiedustelu nousee keskeiseen rooliin. Pohjimmiltaan uhkatiedustelussa on kyse siitä, että ymmärretään, ketkä pankkia mahdollisesti uhkaavat, miten he toimivat ja mitä voidaan tehdä, ennen kuin hyökkäys onnistuu. Kuten Samlinkin CISO Christian Eichin toteaa:

“Uhkien ennakointi tarkoittaa, että ymmärrämme, ketkä voivat kohdistaa meihin hyökkäyksiä, miten he toimivat ja miten voimme pysäyttää heidät.”

Datasta ymmärrykseen

Uhkien ennakointi ymmärretään usein pelkäksi indikaattorien tai hälytysten keräämiseksi. Todellisuudessa kyse on rakenteisesta tavasta yhdistää kolme ulottuvuutta.

Ensinnäkin on tunnistettava finanssialaan kohdistuvien hyökkäysten toimijat, kuten järjestäytyneet kyberrikolliset, petosverkostot ja valtiolliset toimijat. Toiseksi on tunnistettava tekninen altistuminen: missä haavoittuvuuksia on ja miten niitä voidaan hyödyntää. Kolmanneksi on arvioitava liiketoimintavaikutus: mitkä uhat voivat häiritä palveluita, vaarantaa tietoja tai heikentää asiakasluottamusta.

“Kysymys on teknisten indikaattorien, hyökkääjien toimintatapojen ja ennakoinnin yhdistämisestä”, Christian kuvaa.

Pankeille tämä yhdistelmä on kriittinen. Finanssialaa kohtaan tapahtuu eniten hyökkäyksiä koko maailmassa, ei pelkästään rahallisen arvon vuoksi, vaan myös siksi, että pankit ovat keskeinen osa yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria.

Reaktiosta ennakointiin

Perinteisesti pankkien tietoturvamallit ovat olleet reaktiivisia: hälytys laukeaa, tilanne tutkitaan ja vasta sitten toimitaan. Uhkien ennakointi siirtää painopisteen ennakointiin, eli siihen, mitä todennäköisesti tapahtuu seuraavaksi.

“Emme jää odottamaan hälytyksiä, vaan kysymme, ketkä ketkä toimijoista kohdistavat hyökkäyksiä alueellamme, mitä menetelmiä he käyttävät ja mitä haavoittuvuuksia parhaillaan hyödynnetään”, Christian sanoo.

Tämä mahdollistaa varhaisen toiminnan. Jos esimerkiksi kiristyshaittaohjelmat hyödyntävät aktiivisesti tiettyä haavoittuvuutta, korjaukset ja valvonta voidaan priorisoida, ennen kuin hyökkäykset osuvat omaan ympäristöön.

Käytännössä uhkatiedustelu tukee useita pankin toimintoja. Se parantaa havaintojen tarkkuutta, auttaa petostentorjuntaa tunnistamaan uusia ilmiöitä ja ohjaa haavoittuvuuksien hallintaa keskittymään todellisiin riskeihin. Johdolle se tuo kontekstia päätöksentekoon ja resurssien kohdentamiseen.

“Se auttaa varmistamaan, että tietoturva keskittyy niihin uhkiin, jotka ovat finanssialalle olennaisimpia.”

Suurin haaste on datan priorisointi

Uhkien ennakoinnin suurin haaste ei ole datan määrä, vaan sen priorisointi. Organisaatioihin kertyy valtavia määriä tietolähteitä ja hälytyksiä, ja ilman selkeää rakennetta tieto muuttuu helposti kohinaksi.

“Kysymys ei ole datan lisäämisestä, vaan sen muuttamisesta toiminnaksi”, Christian korostaa.

Käytännössä tämä tarkoittaa keskittymistä olennaisiin kysymyksiin: onko uhka relevantti omalle ympäristölle, kuinka todennäköisesti se vaikuttaa omaan toimialaan ja mitä puolustuksessa pitää muuttaa juuri nyt.

Tämä selkeys mahdollistaa nopeamman ja varmemman päätöksenteon. Kun analyytikoilla on käytössään konteksti ja tunnetut hyökkäysmallit, uhat tunnistetaan aiemmin ja niihin voidaan reagoida luottavaisemmin.

“He eivät näe pelkkää hälytystä, vaan ymmärtävät, mitä se tarkoittaa ja mitä seuraavaksi tapahtuu.”

Samalla uhkatiedustelu ei toimi irrallaan muusta toiminnasta. Kyberuhat kohdistuvat usein samanaikaisesti useisiin organisaatioihin, mikä tekee yhteistyöstä välttämätöntä. Jakamalla havaintoja, hyökkäysmalleja ja tietoa voidaan reagoida nopeammin ja vahvistaa yhteistä resilienssiä.

“Uhkien ennakointi toimii parhaiten, kun organisaatiot tekevät yhteistyötä eivätkä toimi erillään toisistaan”, Christian toteaa viitaten myös DORA-sääntelyyn.

Tekoälyn molemmilla puolilla

Tekoäly muuttaa uhkatiedustelua molemmin puolin. Hyökkääjät hyödyntävät sitä muun muassa kalastelun automatisointiin, uskottavamman sisällön luomiseen ja haavoittuvuuksien nopeampaan löytämiseen. Puolustajat puolestaan käyttävät tekoälyä suurten datamäärien analysointiin, poikkeamien tunnistamiseen ja automaation kehittämiseen.

Tästä huolimatta tekoäly ei korvaa ihmistä. Tehokas uhkatiedustelu edellyttää edelleen analyyttistä ajattelua, kontekstin ymmärtämistä ja strategista näkemystä. Parhaat tulokset syntyvät, kun tekoälyn tuottama analyysi yhdistetään kokeneiden asiantuntijoiden tulkintaan.

Uhkien ennakointi ei siis ole erillinen toiminto, vaan kyvykkyys, joka tukee laajasti pankin toimintaa, tietoturvavalvonnasta petostorjuntaan ja strategiseen suunnitteluun.

Pankkien lähtökohtana on selkeys siitä, mitkä uhat ovat olennaisimpia, ketkä toimijat ovat relevantteja, mitkä järjestelmät ovat kriittisiä ja millaisia päätöksiä tiedolla halutaan tukea.

“Uhkien ennakoinnin tehtävä on auttaa johtoa tekemään perusteltuja, riskeihin pohjautuvia päätöksiä, ennen kuin hyökkääjät onnistuvat”, Christian kiteyttää.

Lopulta kyse on siirtymisestä reagoinnista ennakointiin: signaalien muuttamisesta toiminnaksi datan määrän kasvattamisen sijaan. Pankkitoiminnassa tämä on keskeistä, sillä vakaus ja luottamus ovat kaiken perusta.

Lue myös: What’s next in networking and security?