Samlink kouluttaa: ASP-järjestelmään muutoksia

Samlinkin lokakuun lopun koulutuksessa paneuduttiin asuntosäästöpalkkiolakia sekä ASP-korkotukilakia koskeviin muutoksiin. Muuttuneet lainkohdat käytiin yksi kerrallaan läpi, ja lopuksi vielä konkreettisin esimerkein.

Asuntosäästöpalkkio- (ASP), korkotuki- ja valtiontakauslakiin on tehty useampia muutoksia, joilla on vaikutusta ASP-tuen hakemiseen ja tilin avaamiseen. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2023.

Esimerkiksi asuntosäästäjän yläikärajaa nostetaan viidellä ikävuodella 44:ään, sillä nykyään ensiasunto ostetaan keskimäärin aiempaa vanhempana. Lisäksi jatkossa erilaisia parisuhteita kohdellaan tasapuolisemmin, ja asuntoon liittyviä rajoituksia poistetaan.

– Ostettavassa asunnossa jo valmiiksi asuminen ei ole enää tuen saamisen esteenä. Asunnon on kuitenkin edelleen sijaittava Suomessa, Valtiokonttorin lakimies Alexandra Renwall avaa.

Asuntosäästäjän yläikärajaa nostetaan viidellä ikävuodella 44:ään, sillä nykyään ensiasunto ostetaan keskimäärin aiempaa vanhempana.

Valtiontakauslakiin on kirjattu yksi, mutta sitäkin olennaisempi muutos: tulevaisuudessa valtio vastaa samaan asuntoon kohdistuvien omistusasuntolainojen pääomasta enintään 60 000 euroon asti, eli summa nousee 10 000 eurolla.

Muutoksia myös korkotukilakiin

ASP-korkotukilakiin tehtyjen muutosten jälkeen yhteen asuntoon voi kohdistua kaksikin korkotukilainaa, mutta edelleen yhdellä henkilöllä voi olla niitä vain yksi. Lisäksi jatkossa kahden asuntosäästäjän hankkiessa asuntoa yhdessä korkotukilainaa voidaan myöntää 50 prosenttia enemmän yhteen hakijaan verrattuna.

ASP-korkotukilakiin tehtyjen muutosten jälkeen yhteen asuntoon voi kohdistua kaksikin korkotukilainaa, mutta edelleen yhdellä henkilöllä voi olla niitä vain yksi.

ASP-lainsäädännön tavoitteena on kannustaa nimenomaan omistusasunnon hankintaa, eli ASP-lainan kohteena olevan asunnon on tarkoitus tulla omaan käyttöön. Uudistetun lainpykälän mukaan lain noudattamisen valvontatehtävä siirtyy kunnilta valtiokonttorille, jolle sekä pankki että lainansaaja ovat velvollisia antamaan tarpeelliset tiedot sähköisesti.

– Käytännössä valtiokonttori vertaa lainoitetun kohteen osoitetta väestötietojärjestelmän osoitteeseen. Jos osoitteet eivät täsmää, käynnistetään valvonta-asia, Valtiokonttorin luottoasiantuntija Jenny Laakso tarkentaa.

Koulutuksen lopuksi Samlinkin kouluttaja Merja Varjotie kertoi, mitä vaikutuksia mainituilla muutoksilla on pankkijärjestelmiin ja miten ne vaikuttavat työskentelyyn. Koulutuksessa käsiteltiin myös usein kysyttyjä kysymyksiä sekä osallistujien omia kysymyksiä. Esiin nostettiin esimerkiksi ASP-tilin ja ASP-lainan siirtämisessä rahalaitoksesta toiseen huomioitavia seikkoja.