Riskienhallinta luo ytimen kyberturvallisuudelle
Riskienhallinta nähdään usein vain yhtenä kyberturvallisuuden osa-alueena muiden joukossa. Todellisuudessa se on perusta, joka antaa turvallisuustyölle suunnan ja tarkoituksen.
Samlinkin CISO Christian Eichin kiteyttää asian näin:
“Kyberturvallisuuden tehtävä ei ole poistaa uhkia, vaan hallita riskejä.”
Monimutkaisissa toimintaympäristöissä, kuten pankkialalla, kaikkien uhkien poistaminen ei ole realistista. Olennaista on ymmärtää, mitkä riskit ovat aidosti kriittisiä ja miten niihin suhtaudutaan.
Turvallisuus ilman riskienhallintaa on vain työkaluja
Moni organisaatio investoi merkittävästi tietoturvatyökaluihin, mutta kamppailee silti häiriöiden ja poikkeamien kanssa. Ongelma on harvoin teknologiassa, ja useammin kyse onkin suunnan puutteesta.
Ilman riskiperusteista lähestymistapaa tietoturvasta tulee irrallinen joukko kontrolloivia toimenpiteitä, joilla ei ole selkeitä prioriteetteja. Työkaluja otetaan käyttöön ja hälytyksiä syntyy, mutta siitä huolimatta puuttuu yhteinen ymmärrys siitä, mikä todella on tärkeää.
Tehokas kyberturvallisuus alkaa niin sanottujen kruununjalokivien tunnistamisesta: järjestelmistä, datasta ja prosesseista, jotka ovat liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta kriittisiä.
“Jos ei tiedetä, mikä tarvitsee eniten suojaa, sitä ei tietenkään osata suojata.”
On myös ymmärrettävä, mitkä uhat ovat liiketoiminnan kannalta relevantteja ja millaisia vaikutuksia toteutumisella olisi.
Teoriasta päätöksiksi
Pohjimmiltaan riskienhallinta on päätöksenteon prosessi. Se yhdistää tekniset realiteetit, eli haavoittuvuudet, uhat ja kontrollit liiketoiminnan seurauksiin.
Kaikki riskit eivät ole samanarvoisia, eikä kaikkiin tarvita samanlaista ratkaisua.
“Riskienhallinta kertoo, mihin kannattaa keskittyä, mikä voi odottaa ja mikä täytyy hoitaa heti.”
Hyvä riskienhallinta tuo selkeyttä siihen,
- mistä ollaan huolissaan
- miksi se on tärkeää
- mitä asian eteen tehdään
Ja ennen kaikkea siihen, miten nämä asiat pystytään viestimään ymmärrettävästi.
Riskienhallinta osaksi arkea
Riskienhallinta ei ole staattinen harjoitus. Se ohjaa päivittäistä toimintaa: mihin hälytyksiin reagoidaan, mitkä haavoittuvuudet korjataan ensin ja miten poikkeustilanteita johdetaan.
“Se määrittää, mikä saa huomiota, mikä siirtyy myöhemmäksi ja millaiset kompromissit ovat hyväksyttäviä.”
Paineen alla tämä selkeys on ratkaisevaa. Ilman sitä tiimit hukkuvat signaalien määrään ja priorisointi vaikeutuu. Riskienhallinta antaa kontekstin, jonka avulla voidaan toimia ajoissa ja luottavaisesti.
Yksi yleisimmistä virheistä on käsitellä riskienhallintaa pelkkänä compliance-harjoituksena. Riskit dokumentoidaan ja kontrollit valitaan, mutta prosessi jää irralliseksi arjen päätöksenteosta.Todellisuudessa riskienhallinnan on oltava jatkuvaa.
“Sen täytyy olla osa päivittäistä päätöksentekoa, ei määräajoin tehtävä harjoitus.”
Tämä edellyttää selkeitä omistajuuksia, yhteyttä liiketoiminnan prioriteetteihin sekä jatkuvaa uudelleenarviointia uhkaympäristön muuttuessa. Olennaista on myös se, että riskien omistajuus kuuluu liiketoiminnalle, ei riskifunktiolle.
Tekoäly nostaa panoksia
Pankkialalla priorisointi on erityisen tärkeää. Maksuliikenne, verkkopankki ja asiakasdatan saatavuus ovat keskeisiä sekä toiminnan jatkuvuuden että luottamuksen näkökulmasta.
Tavoitteena ei ole korjata kaikkea, vaan pienentää merkittävimmät riskit hyväksyttävälle tasolle.
“Keskitymme riskeihin, joilla on suurin merkitys, ja toimimme niiden suhteen tehokkaasti.”
Yksinkertainen kysymys erottaa teorian käytännöstä: Voisiko tämä tapahtua täällä ja nyt? Jos vastaus on kyllä, asia vaatii huomiota.
Tekoäly muuttaa tapaa arvioida ja hallita riskejä. Se mahdollistaa nopeamman analyysin ja paremman priorisoinnin, mutta tuo mukanaan myös uusia riskejä.
“Tekoäly tekee hyvästä riskienhallinnasta tehokkaampaa ja huonosta vaarallisempaa.”
Hyökkääjät käyttävät tekoälyä hyökkäysten skaalaamiseen ja automatisointiin. Puolustajat hyödyntävät sitä kohinan suodattamiseen ja havainnoinnin parantamiseen. Tekoäly ei kuitenkaan korvaa ihmisen harkintaa, vaan vahvistaa sitä.
Kyberturvallisuuden tehtävä ei ole poistaa kaikkia riskejä, vaan hallita niitä. Riskienhallinta luo rakenteen, joka yhdistää turvallisuuden liiketoiminnan prioriteetteihin ja mahdollistaa paremmat päätökset.
Jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä juuri tällä on merkitystä.
Ei tarvita lisää työkaluja.
Ei suurempaa määrää dataa.
Vaan parempia päätöksiä.
Lue myös: Addressing the human element in cybersecurity (Kyndryl)