Identiteetistä on tullut uusi turvaraja

Kun organisaatiot hyödyntävät yhä enemmän pilvipalveluita, AI-agentteja, rajapintoja ja hybridiympäristöjä, identiteetin- ja käyttöoikeuksien hallinnasta (IAM) on tullut yksi kyberturvallisuuden tärkeimmistä peruspilareista. Samlinkin CISO Christian Eichinin mukaan kysymys siitä, kenellä on pääsy mihinkin ja miksi, ei ole enää pelkkä IT-haaste, vaan liiketoiminnan riskienhallinnan ydinkysymys. 

Vuosien ajan kyberturvallisuudessa on keskitytty haavoittuvuuksien paikkaamiseen, järjestelmien valvontaan ja verkkojen suojaamiseen. Vaikka nämä ovat edelleen keskeisiä asioita, Christian Eichinin mukaan identiteetin ja käyttöoikeuksien hallinta muodostaa tehokkaan tietoturvan perustan. 

“Jos talon sisällä kaikki on suojattu, mutta etuovi jätetään auki, hyökkääjä voi kävellä sisään. Identiteetti on se etuovi”, Christian kuvailee. 

IAM:n kasvava merkitys liittyy suoraan siihen, miten IT-ympäristöt ovat muuttuneet. Organisaatiot toimivat samanaikaisesti pilvipalveluissa, paikallisissa järjestelmissä, sovelluksissa, rajapinnoissa, automaatioympäristöissä ja AI-pohjaisissa palveluissa. Identiteetit eivät enää rajoitu työntekijöihin. 

“Nykyään kaikesta tulee identiteetti. Meillä on käyttäjiä, API-rajapintoja, botteja, työkuormia ja AI-agentteja. Jokainen uusi identiteetti kasvattaa hyökkäyspinta-alaa,” Christian kertoo. 

Kyberrikolliset ovat myös ymmärtäneet, että tunnusten varastaminen voi olla helpompaa ja tehokkaampaa kuin teknisten haavoittuvuuksien hyödyntäminen. Kun hyökkääjä saa käyttöönsä laajennetun käyttöoikeuden tilin, perinteiset suojausmekanismit voivat nopeasti menettää merkityksensä. 

“Identiteetin- ja käyttöoikeuksien hallinta on ensisijainen kontrolli. Jos hallitset identiteettiä, hallitset pääsyä. Ja jos hallitset pääsyä, hallitset riskiä.” 

IAM tarvitsee hallintamallin, ei vain työkaluja

Vaikka monet organisaatiot ovat investoineet IAM-ratkaisuihin, Christian muistuttaa, ettei teknologia yksin ratkaise ongelmaa. Suurimmat riskit syntyvät usein liian laajoista käyttöoikeuksista, puutteellisesta näkyvyydestä ja heikoista hallintaprosesseista. 

Historiallisesti käyttöoikeuksia on usein myönnetty pysyvästi, ja niitä on kertynyt vuosien varrella lisää. Työntekijöiden roolit vaihtuvat, projektit päättyvät ja järjestelmät muuttuvat, mutta oikeudet jäävät voimaan. 

“Ihmisille kertyy käyttöoikeuksia ajan myötä. Vähimmän oikeuden periaate tarkoittaa sitä, että annetaan vain ne oikeudet, jotka ovat aidosti tarpeellisia – ja vain niin pitkäksi aikaa kuin niitä tarvitaan.” 

Haaste korostuu hybridiympäristöissä, joissa identiteetit ovat hajautuneet useisiin järjestelmiin ja palveluihin. Organisaatioilla voi olla vaikeuksia hahmottaa, kenellä on pääsy mihinkin, mitkä identiteetit ovat edelleen aktiivisia ja ovatko käyttöoikeudet enää perusteltuja. 

Christianin mukaan tehokas IAM edellyttää vahvaa hallintamallia koko identiteetin elinkaaren ajan – aina perehdytyksestä roolimuutoksiin ja työsuhteen päättymiseen asti. Myös käyttöoikeuksien tarkastusten täytyy olla aidosti merkityksellisiä, eikä vain rutiininomainen compliance-harjoitus. 

“Monet organisaatiot ajattelevat edelleen IAM:ia työkaluna. Todellisuudessa kyse on hallintamallista. Tarvitaan näkyvyyttä, vastuullisuutta ja jatkuvaa arviointia.” 

Tekoäly muuttaa identiteettien kenttää

Tekoäly tuo identiteetin- ja käyttöoikeuksien hallintaan uuden kerroksen monimutkaisuutta. Vaikka AI voi vahvistaa puolustuskykyä, se mahdollistaa myös hyökkäysten nopeamman ja laajamittaisemman toteuttamisen. 

Christian nostaa esiin esimerkiksi AI-pohjaiset identiteettiväärennökset, synteettiset identiteetit ja autonomiset agentit. 

“Näemme jo nyt identiteetin väärentämiseen liittyviä hyökkäysyrityksiä. AI tekee niistä vain uskottavampia ja helpommin skaalautuvia.” 

Samaan aikaan organisaatiot alkavat ottaa käyttöön AI-agentteja, jotka toimivat käyttäjien ja järjestelmien puolesta. Näillä agenteilla täytyy olla omat identiteetit, käyttöoikeudet ja pääsyt. 

“AI toimii voiman moninkertaistajana sekä hyökkäyksissä että puolustuksessa. Mitä enemmän autonomisia identiteettejä otamme käyttöön, sitä tärkeämmäksi identiteettien hallinta muuttuu.” 

Väärinkäytetyn identiteetin vaikutukset voivat myös olla aiempaa laajempia. Yksi käyttäjätili voi hallita useita työnkulkuja, palveluita tai AI-agentteja, mikä kasvattaa väärinkäytösten vaikutuksia merkittävästi. 

Kohti jatkuvaa luottamusta

Näihin haasteisiin vastaamiseksi IAM on siirtymässä pois staattisista käyttöoikeusmalleista kohti jatkuvaa varmistamista ja mukautuvia kontrolleja. Zero Trustin ja Just-in-Time accessin kaltaiset mallit ovat yhä tärkeämpiä. 

Pysyvien käyttöoikeuksien sijaan organisaatiot myöntävät oikeuksia yhä useammin vain silloin, kun niitä tarvitaan, ja poistavat ne heti käytön jälkeen. 

“Kyse ei ole työn hidastamisesta. Kyse on pysyvien käyttöoikeuksien vähentämisestä ja siitä, että varmistetaan jatkuvasti oikeuksien olevan edelleen perusteltuja.” 

Muutos heijastaa laajempaa muutosta kyberturvallisuusajattelussa. Pelkkä kysymys siitä, kuka käyttäjä on, ei enää riitä. Organisaatioiden täytyy arvioida jatkuvasti, onko käyttöoikeus kyseisessä tilanteessa edelleen oikeutettu. 

Organisaatioille, jotka haluavat vahvistaa kyberturvallisuuttaan, Christian antaa yhden yksinkertaisen mutta usein yllättävän vaikean neuvon: 

“Hankkikaa täysi näkyvyys siihen, kenellä on pääsy mihinkin ja miksi. Vasta silloin riskejä voidaan aidosti hallita ja vähentää.” 

Lue myös: Unlocking the future: 5 game-changing benefits of next-gen IAM (Kyndryl)