Mainframe-järjestelmän modernisointi on tehtävä hallitusti
Pohjoismaisissa ja baltialaisissa pankeissa mainframen uudistaminen ei tarkoita järjestelmien korvaamista, vaan hallinnan säilyttämistä. Sääntely, tietoturvavaatimukset ja kustannuspaineet kasvavat jatkuvasti, joten on löydettävä tapa uudistaa järjestelmiä ilman,liiketoiminnan vakauden vaarantamista. Tarvitaan dataan perustuva ja hallittu lähestymistapa, joka mahdollistaa kehityksen, mutta säilyttää järjestelmien luotettavuuden. Sama viesti nousee esiin myös Kyndrylin State of Mainframe Modernization -raportissa.
Monissa keskisuurissa pankeissa mainframe ei ole vanhentunut järjestelmä, joka pitäisi korvata, vaan keskeinen perusta, jota on ymmärrettävä, hallittava ja kehitettävä hallitusti. Muutostarve on silti todellinen. Asiakkaiden odotukset kasvavat, sääntely kiristyy, kyberturvallisuusvaatimukset lisääntyvät ja kustannustehokkuutta on parannettava. Tästä huolimatta ydinpankkijärjestelmien on pysyttävä vakaina, turvallisina ja jatkuvasti käytettävissä.
”Toimialan analyysit osoittavat, että kysymys ei ole enää siitä, modernisoidaanko vai ei, vaan siitä, miten se tehdään ja millä riskitasolla”, sanoo Samlinkin CTO Pål Krogdahl.
”Onnistunut modernisointi syntyy harvoin radikaaleista korvausstrategioista. Se perustuu hallittuun etenemiseen, läpinäkyvyyteen ja syvälliseen järjestelmäymmärrykseen”, Pål jatkaa.
Modernisointi on ennen kaikkea riskienhallintaa
Suurten transformaatiohankkeiden kompastuskivi ei yleensä ole teknologia, vaan puutteellinen kokonaiskuva. Piilevät riippuvuudet, dokumentoimattomat prosessit ja hajautunut toimittajavastuu lisäävät riskiä juuri silloin, kun näkyvyyttä järjestelmäympäristöön tarvittaisiin eniten.
Monimutkaisissa palvelu- ja toimittajaympäristöissä pienikin muutos voi muuttua arvaamattomaksi, jos kokonaisuutta ei nähdä päästä päähän.
Siksi modernisoinnin ensimmäinen askel ei ole uusi teknologia, vaan ymmärrys nykytilasta. On tiedettävä, mitä mainframella todella tehdään, mitkä palvelut ovat liiketoiminnan kannalta kriittisiä ja missä pullonkaulat sijaitsevat, olivatpa ne teknisiä, operatiivisia tai organisatorisia.
Ilman lähtötilanteen ymmärrystä investointien tuotto jää helposti teoreettiseksi, eikä päätöksiä ole helppo perustella.
Kyndrylin tutkimus tukee samaa näkemystä: organisaatiot, jotka saavuttavat modernisoinnissa mitattavia tuloksia, panostavat ensin järjestelmäympäristön läpinäkyvyyteen ja dataan perustuvaan päätöksentekoon. Samlinkin kokemus on hyvin samansuuntainen. Luottamusta säilyttävä modernisointi alkaa läpinäkyvyydestä.
Muutos onnistuu vain vakaalle pohjalle
Säädellyllä toimialalla vakaus ei ole konservatiivinen valinta, vaan strateginen vaatimus. Ydinpankkijärjestelmien on täytettävä tiukat saatavuus-, turvallisuus- ja vaatimustenmukaisuuskriteerit. Jos mainframe-järjestelmä nähdään ensisijaisesti uhkana eikä strategisena voimavarana, syntyy helposti turhia riskejä.
Hallittu modernisointipolku antaa pankeille mahdollisuuden säilyttää luotettavat ydinkyvykkyydet samalla, kun rajapintoja, työkaluja ja järjestelmien seurantaa kehitetään. Automaatio, analytiikka ja parempi kehittäjäkokemus voidaan ottaa käyttöön vaiheittain ilman tuotantoympäristöjen vakauden vaarantumista.
”Tällainen lähestymistapa auttaa optimoimaan kustannuksia ja vahvistamaan järjestelmien resilienssiä samalla, kun operatiivinen luottamus säilyy. Se on keskeinen prioriteetti teknologiajohtajille, jotka vastaavat sekä liiketoiminnan että viranomaisten odotuksiin”, Pål toteaa.
Läpinäkyvyys lisää luottamusta
Yksi matalariskisen modernisoinnin tärkeimmistä edellytyksistä on hyvä kokonaiskuva järjestelmäympäristön toiminnasta.
Nykyiset pankkialustat koostuvat mainframe-järjestelmistä, hajautetuista ympäristöistä, pilvipalveluista ja useista eri toimittajista. Ilman yhtenäistä näkymää tähän kokonaisuuteen järjestelmien monimutkaisuutta joudutaan hallitsemaan oletusten eikä faktojen perusteella.
Kun järjestelmien toimintaan saadaan parempi näkyvyys, myös operatiivinen hallinta paranee. Häiriöt havaitaan nopeammin, muutokset voidaan toteuttaa hallitummin, toimittajayhteistyö perustuu dataan ja viestintä liiketoiminnan suuntaan selkeytyy.
Kyse ei siis ole pelkästä teknisestä kyvykkyydestä. Hyvä näkyvyys järjestelmiin tukee myös johtamista: se vähentää epävarmuutta ja auttaa tekemään päätöksiä faktojen perusteella.
Teknologiajohtajien suurin haaste ei ole valita legacy- tai modernien järjestelmien välillä, vaan rakentaa ympäristö, jossa molemmat voivat toimia rinnakkain, kehittyä ja tuottaa arvoa. Menestyvät pankit ovat niitä, jotka pitävät monimutkaisuuden hallinnassa, investoivat järjestelmien ymmärtämiseen ja läpinäkyvyyteen, asettavat toimintavarmuuden nopeiden muutosten edelle ja tekevät yhteistyötä kumppaneiden kanssa, jotka arvostavat vakautta yhtä paljon kuin innovaatioita.
”Modernisointi ei tarkoita pankin tulevaisuuden asettamista yhden langan varaan. Se tarkoittaa selkeyttä, kärsivällisyyttä ja etenemistä askel kerrallaan”, Pål kiteyttää.