Samlink kouluttaa: velalliset asunto-osakeyhtiöt

Samlinkin kesäkuun koulutuksessa käsiteltiin asunto-osakeyhtiöiden ja kiinteistöjen riskejä sekä hallituksen vastuuta. Lisäksi perehdyttiin siihen, mistä taloyhtiöiden tietoja saa esimerkiksi lainahakemusvaiheessa. Säännölliset korjaustarveselvitykset helpottavat kiinteistön arvon ylläpitoa ja taloyhtiön hallituksen työtä. Taloyhtiöiden tietoja kerätään tällä hetkellä useasta lähteestä, mutta tekeillä on yhteisiä tietovarastoja, jotka tehostavat työtä tulevaisuudessa.

Hyvä kiinteistönpito edellyttää säännöllistä arviointityötä ja suunnitelmallisuutta. On tärkeää selvittää, millaisia riskejä kohteeseen voi liittyä.

– Tuleviin korjauksiin voi, kannattaa ja pitää varautua. Rakennusten ikääntyminen ja kiinteistön korjaustarpeet eivät koskaan tule yllätyksenä, PRKK – Peruskorjaamisen ja Rakentamisen Kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja Mikko Juva muistuttaa.

Korjaukset ovat taloyhtiön hallituksen vastuulla, ja eri aikakausien rakennuksissa tarpeet ovat erilaisia. Perusteellinen valmistelutyö ja ongelmien oikea-aikainen korjaaminen voi tuoda pitkällä aikavälillä jopa satojen tuhansien eurojen kustannussäästöjä.

Tuleviin korjauksiin voi, kannattaa ja pitää varautua. Rakennusten ikääntyminen ja kiinteistön korjaustarpeet eivät koskaan tule yllätyksenä.

– Hyvin usein korjauksia tehdään kiireessä, jolloin saatetaan valita väärä ja kallis ratkaisu. Asiantuntijan arvioinnin avulla ongelmakohdat on mahdollista huomata ajoissa, ja hallituksen jäsen ei joudu henkilökohtaisesti vastuuseen.

Jos peruskorjauksista laistetaan, kiinteistön tekninen arvo laskee, jolloin korjausten rahoittamiselle ei välttämättä ole enää vakuuksia.

– Asunnon ostoa harkitsevan kannattaa selvittää kiinteistön korjausvelka ja varautua kustannuksiin tai pahimmillaan taloyhtiön maksukyvyttömyyteen, Juva kehottaa.

Luottoriskiarviointi apuna mallintamisessa

Asunto-osakeyhtiön riskin tunnistamisessa on otettava huomioon monia asioita. Yksittäisiä tietoja on saatavilla rajallisesti. Tietoja voidaan yhdistellä luokittelun avulla, mutta se on haastavaa ilman laajaa aineistoa.

– Osakkaiden oma maksuhäiriöalttius vaikuttaa asunto-osakeyhtiöiden riskiin eniten. Muita riskiin vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi asunnon sijainti, ikä ja kunto sekä yhtiön taloudenhoito, koko ja vastuuhenkilöt, kertoo Suomen Asiakastiedon Predictive Modelling Manager Pekka Liukkunen.

Osakkaiden oma maksuhäiriöalttius vaikuttaa asunto-osakeyhtiöiden riskiin eniten.

Tietoa saadaan kerättyä koneellisesti erilaisista rekistereistä. Automaattisen luottoriskiarvioinnin lisäksi tietoa kohteesta ja sen tilanteesta voidaan hankkia manuaalisesti. Tiedoista luodaan merkityksellisiä muuttujia ja mallinnetaan yhtiön riskiä päätyä maksukyvyttömyyteen.

– Käytännössä tietoja kerätään yhteen paikkaan ja rakennetaan luottoriskimalleja. Vuoden seurantajakson jälkeen tarkastellaan, kuinka moni kohteista päätyy maksuvaikeustilaan. Siten pystytään analysoimaan, mitkä tiedoista olivat merkittäviä ja voidaan ennustaa tulevaa.

Uusilla järjestelmillä tukea tietojen hankkimiseen

Pankit saavat Suomen Asiakastiedolta olennaista tietoa kiinteistömuotoisten kohteiden rahoittamiseen. Taloyhtiöiden kohdalla tieto on pirstaloitunut, mutta tietojen saatavuuteen odotetaan merkittävää parannusta lähivuosina.

Maanmittauslaitoksen ylläpitämäHuoneistotietojärjestelmä on uusi, loppuvuodesta 2019 käyttöönotettu sähköinen tietopankki, johon kerätään tietoa taloyhtiöiden osakeluetteloista, omistuksista, panttauksista ja rajoituksista.

– Laki velvoittaa taloyhtiöitä siirtämään osakeluettelonsa Huoneistotietojärjestelmään vuoden 2023 loppuun mennessä. Sähköinen omistajamerkintä järjestelmässä korvaa paperisen osakekirjan, kertoo Suomen Asiakastiedon kehitysjohtaja Vesa Arjovuo.

Taloyhtiötietojen saatavuuteen odotetaan merkittävää parannusta lähivuosina.

Lisäksi Suomen Asiakastieto kehittää yhdessä kumppaniensa kanssa digitaalista huoneistotietopalvelua, johon taloyhtiötietoja haetaan suoraan isännöintijärjestelmistä. Saman järjestelmän kautta isännöitsijä voi myös lähettää taloyhtiölainahakemuksen samanaikaisesti useampaan pankkiin. Lainahakemuksen käsittelyprosessi helpottuu, jos pankki saa järjestelmästä riittävät tiedot hakemuksen ensimmäiseen käsittelyvaiheeseen.

– Kun Huoneistotietojärjestelmä ja Asiakastiedon Digihuoneistotieto kehittyvät ja valmistuvat, taloyhtiöistä saadaan tiedot ketterästi ja helposti pankkien järjestelmiin, Arjovuo tiivistää.

Sivun alkuun